In English using Google Translate

22.9. 2018

Esimerkkejä Biografiasammon käytöstä

Tässä dokumentissa esitellään esimerkinomaisesti joitain 27.9.2018 julkistettavaan Biografiasampoon (http://www.biografiasampo.fi) sisältyviä toiminnallisuuksia sekä data-analyysin ja visualisoinnin välineitä biografista ja prosopografista tutkimusta varten. Teksti ja kuvat ovat vapaasti käytettävissä.

Haku

Biografiasammosta voi etsiä yksittäisiä ihmisiä tai ryhmiä nimellä, aikakausittain tai syntymäpaikan perusteella niin sanotulla fasettihaulla. Henkilöitä voi hakea myös lähdeaineiston, sukupuolen, toimialan, yrityksen tai ammatin mukaan. Aineistoihin on käytettävissä myös asiasanahaku. Kuvakappauksessa alla on haettu henkilöt, joiden elämään tai työhön liittyy mustasukkaisuus. Tuloksena on melodraamoistaan tunnettu elokuvaohjaaja Teuvo Tulio, Sönder-romaanin kirjoittaja Henry Parland, oopperalaulaja Irma Tervani sekä Elinan surma -kansanrunosta tuttu keskiaikainen rälssimies Klaus Kurki. Löydetyt henkilöt on näytetty laatikoissa, joissa on henkilön kuva, biografiset perustiedot sekä linkkejä lisätietoihin. Kuvaa klikkaamalla avautuu henkilön elämäntarinaa ja häneen liittyviä tietoja eri tavoin kuvaava ja visualisoiva “kotisivusto”.

Henkilöiden ”kotisivut”

Biografiasampo luo automaattisesti järjestelmän henkilöille oman kotisivuston, johon on koottu eri välilehdille henkilön elämäkertoja, linkkejä samankaltaisin elämäntarinoihin, sukulaisiin, verkostoihin, sekä elämänvaiheiden visualisointiin kartoilla ja aikajanoilla. Oletusarvoisesti henkilöstä näytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) toimittama elämäkerta. Jos henkilöllä on muitakin elämäkertoja Biografiasampoon linkitetyissa muissa tietolähteissä, ne näkyvät omilla välilehdillä alkuperäisesssä verkko-osoitteessaan. Esimekiksi Minna Canthin tapauksessa valittavana on Geni.com-palvelun tarjoama sukupuunäkymä (kuva alla), Kirjasammon kirjailijasivu ja Wikipedian tietosivu. Palvelu tarjoaa myös linkit lähisukulaisiin ja samankaltaisiin muihin henkilöihin, joita on tunnstettu tekoälyn avulla.

Tapahtumat kartalla ja aikajanalla

Elämäkertojen lisäksi henkilön elämään voi tutustua kotisivun yläreunassa olevan toisen välilehtipalkin kautta. Kartta ja aikajana -lehti esittää henkilöön liittyvät, eri tietolähteistä kootut tapahtumat tyypeittäin: elinkaari, ura, teokset ja kunniamaininnat. Nämä esitetään listana, aikajanana sekä merkkauksilla karttanäkymään, silloin kun tapahtuman aika ja paikka tunnetaan. Esimerkiksi Eliel Saarisen elämä eri mantereilla näkyy alla olevassa kuvakaappauksessa.

Kartat

Biografiasampon sisältyy monia muitakin karttasovelluksia. Kartat-näkymän kautta voi esimerkiksi etsiä ne suomalaiset, joiden ura, teokset tai elämänkulku liittyvät Etelä-Amerikkaan. Heidän joukossaan ovat mm. Tulimaan ja Patagonian tutkija Väinö Auer, virolaissyntyinen elokuvaohjaaja Theodor Luts, joka pakeni Suomesta jatkosodan päätyttyä ja kuoli Brasilian Osascossa, sekä São Paulon biennaalissa 1959 palkittu tekstiilitaiteilija Maija Isola.

Paikat

Järjestelmään sisältyy myös erillinen zoomautuva hakunäkymä, jossa voi hakea maailman eri paikkoja ja jossa näkee kerralla kaikki paikat, joihin liittyy jonkin elämäkerran päähenkilö jollain tavalla. Paikan valitsemalla pääsee paikan kotisivulle, johon on koostettu ja jäsennetty tiedot siitä, millä tavoin suomalaisten elämäntarinat ao. paikkaan liittyvät.

Verkostot

Verkosto-välilehdellä voi tutkia henkilön ympärille muodostuvaa (egosentristä) verkostoa, joka on muodostettu elämäkertojen ristikkäisten linkkiviittausten perusteella. Verkon solmuja klikkaamalla voi siirtyä henkilön kotisivustolta toiseen. Esimerkiksi Tapio Rautavaaran lähiverkosto 20 henkilöön rajattuna näkyy alla olevassa kuvakaappauksessa. Verkostosta löytyy yllättäen muun muassa akateemikko ja runoilija Aale Tynni. Yhteys selittyy sillä, että molemmat voittivat kultamitalin Lontoon olympialaisissa 1948 – Rautavaara keihäänheitossa ja Tynni lyriikassa, mikä asia ilmenee elämäkertojen välisestä linkistä.

Ryhmien tutkiminen ja vertailu

Henkilöryhmien tutkimiseen ja niiden väliseen vertailuun voidaan käyttää erilaisia visualisointeja prosopografista tutkimusta varten. Esimerkiksi Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kenraaleja ja amiraaleja 1809-1917 voidaan verrata saman aikakauden papistoon vuosina 1800-1920 rinnakkaisilla ”elämäkartoilla” (ks. kuvakaappaus alla). Niissä jokaisen ryhmän henkilön elämä kuvataan sini-punaisena nuolena syntymäpaikasta (sininen) kuolinpaikkaan (punainen). Tässä tapauksessa henkilöryhmien erilainen liikkuvuus ja kansainvälisyys näkyy konkreettisesti yhdellä silmäyksellä (sotilaat vasemmalla ja papisto oikealla).

Verkostot ryhmien sisällä

Fasettivalintojen avulla rajatulla ryhmälle voidaan myös tehdä verkostoanalyysiä. Esimerkiksi alla on visualisoitu Vanhojen Norssien verkostoja perustuen koulun historialliseen matrikkelidataan ja SKS:n elämäkerroissa oleviin linkityksiin. Solmukohdista löytyvät mm. filosofi Eino Kaila, kirjailija Mika Waltari, Helsingin pormestari Teuvo Aura ja toisiinsa linkitetyt luokkatoverit Pentti Saarikoski, Matti Klinge ja Anto Leikola.

Yhteyshaku

Yhteyshaku (relational search) tarjoaa mahdollisuuden hakea ja selata henkilöiden ja paikkojen välisiä yhteyksiä. Yhteyksiä haetaan henkilöiden elämänkerroista poimittujen tapahtumien kautta hyödyntäen myös muita lähteitä, kuten Kansallisgallerian ja Kansalliskirjaston tietokantoja. Haun yhteydessä Biografiasampo muodostaa löydetyille yhteyksille selväkielisen perustelun, kuten ”Alvar Aalto otti osaa vuonna 1929 alkaneeseen historialliseen tapahtumaan 'Funktionalismin läpimurto Suomessa Turun messuilla', joka liittyy paikkaan Turku”. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa on haettu suomalaisten taidemaalareiden ja Firenzen välisiä yhteyksiä tekemällä paikkaa ja henkilöryhmää valinnat vasemmalla olevista faseteista. Tuloksena on joukko erityyppisiä yhteyksiä eri taiteilijoille, jotka näkyvät oikealla eri väreillä. Suomalaiset taidemaalarit ovat opiskelleet Firenzessä, saaneet siellä palkintoja ja luonnollisesti kuvanneet sitä maalauksissaan. Lisäksi ainakin kaksi suomalaista taidemaalaria on kuollut Firenzessä.

Linkit yli aikakausien

Blanka Namurilaisen (Ruotsin kuningatar 1318-1363), Ruotsin ja Norjan kuninkaan Maunu Eerikinpojan ranskalaisen puolison verkosto kuvaa historiallisten henkilöiden jälkimaineen merkitystä. Oman aikansa ruotsalaisen ylimystön lisäksi kuningatar Blankan verkoston keskeisiä linkkejä ovat viisisataa vuotta myöhemmin eläneet Zachris Topelius ja Albert Edelfelt. Topeliuksen Lukemisia lapsille ja Edelfeltin maalaus tekivät hänestä 1800-luvun Suomessa yhden tunnetuimmista ruotsalaisista kuningattarista.

Kielianalyysi

Biografiasammon kielityökalulla voi verrata mm. mies- ja naiskansanedustajien elämäkerroissa käytettyjä sanoja (miehiä 484, naisia 81). Esimerkiksi verbiä ”johtaa” käytetään mieskansanedustajien artikkeleissa 684 kertaa, naisten 64 kertaa. Substantiivia ”perhe” taas käytetään naiskansanedustajien artikkeleissa 118 kertaa, mutta mieskansanedustajien artikkeleissa ei kertaakaan.

Lisätietoja:

Biografiasampo-palvelu (27.9.2018 alkaen): http://biografiasampo.fi

Biografiasampo-hankkeen kotisivut: http://seco.cs.aalto.fi/projects/biografiasampo/

Professori, johtaja Eero Hyvönen, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskus, eero.hyvonen@aalto.fi, 050 3841618

Toimituspäällikkö Kirsi Keravuori, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus, kirsi.keravuori@finlit.fi, 040 5640264